Syvä kuilu

Ei tämä blogi osaa loppua niin kauan kuin näen sen räikeän kuilun, mikä on lääkäreiden maailman ja kroonisesti sairaiden ihmisten välillä. 

On absurdia, että lääkäri, jonka saama palkka työstään hipoo pilviä verrattuna pitkään sairastaneen ihmisen toimeentuloon, on kuitenkin saanut olla myöntämässä uupuneelle vain viikon sairausloman, jos joskus sitäkään, vuosia kestäneeseen uupumukseen. Potilaan tilannetta ymmärtävän lääkärin viisauskaan ei potilasta auta, kun Kelan lääkäri sitten sairausloman tai kuntoutustuen evää.

Vaikka potilaan/asiakkaan ja lääkärin maailmat eivät mitenkään kohtaisi, niin silti lääkäri on se, jolla on valta uupuneen ihmisen elämään. Hänellä on valta sysätä tuo ihminen yhä syvemmälle ahdinkoon.

Miten tämä on mahdollista? Miten voi olla, että tämän epätasa-arvon ja kuilun on annettu tulla näin syväksi? Missä on myötätunto ja missä on eläytymisen taito? Miten toimivat peilisolut vai lakkasivatko toimimasta?

Tämä on niin absurdia, ettei tätä voi käsittää!!!!

Jokaisen lääkärin ja lakimiehen - varsinkin Kelan ja työeläkeyhtiöiden ja Vakuutusoikeuden lääkärien ja lakimiesten - pitäisi elää vuosi niillä tuloilla, millä ne ihmiset, joihin he valtaansa näin VÄÄRIN käyttävät, joutuvat elämään. Sitten he ehkä ymmärtäisivät. 

Mutta toisaalta ihmisellä on peilisolut. Jos rikas lääkäri oikein pinnistelisi, niin alkaisivatko ne taas toimia?

Sitä on enää vaikea uskoa, kun on pitänyt havaita, että Kelan näkyvä johtohahmo, joka kyllä julkisuudessa puhuu kauniita sanoja, todella valitsee olla täydellisen kuuro ja sokea sille, mitä tuhoa saa aikaan työllään - tai paremminkin työnsä tekemättä jättämisillä.

Ellei hän ole sokea Kelan kaltoinkohteluiden suhteen, niin hän ilmeisesti oikeasti uskoo omaan paremmuuteensa ja valtansa oikeutukseen saattaa ihmisiä ahdinkoon, jotta hän voi noin tehdä ja olla tekemättä mitään muutoksia Kelan harjoittamaan valehteluun. Ylisopeutuva ja tunnollinen ihminen, joka ajaa oikeuksiaan elää omaa elämäänsä sairaudesta huolimatta, on tälle ihmiselle häirikkö.

Kelan harjoittama kaltoinkohtelu = kuntoutustuki- ja työkyvyttömyyseläkehakemusten B-lausuntojen mitätöinti ja työkyvyttämien valehtelu työkykyisiksi; tämä on kaikkien tiedossa ja silti tilanteen annetaan jatkua; sairailta ihmisiltä viedään ihmisarvo.

Myös nämä Kelan ja työeläkeyhtiöiden lääkärit ovat LÄÄKÄREITÄ, joita ei kuitenkaan koske mitkään eettiset säännöt. He saavat rellestää meillä yhteiskunnassa mielin määrin. Näen heidät yhteiskuntamme pahimpina roistoina.

Kaltoinkohtelun vaikutus näkyy ihmisellä mahdollisesti koko loppuelämän heikentyneenä terveytenä. Miten voi olla, että nämä lääkärit, joille me yhteiskuntana kustannamme heidän pitkän koulutuksensa, saavat tehdä juuri päinvastaista, mihin heidät on koulutettu? Kenenkään puuttumatta!

Onko lääkäreiden yleinen potilaita halventava asenne vaientanut koko lääkärikunnan niin, että liian harvalla lääkärillä on julkisesti rohkeutta ja viisautta puolustaa potilaita. Ainakin yksi paras me/cfs-asiantuntijalääkärimme on ajettu jo Ruotsiin. Ja kuinka monelta parhaimmalta lääkäriltä Valvira on ottanut lupia pois? Puhun siis kilpirauhashoidoista, jotka ovat OIKEASTI auttaneet potilaita.

Ei ole ihme, jos osaa lääkäreistä pelottaa omien lääkärinoikeuksiensa puolesta. Heitä, jotka ovat sokeita ja kuuroja tämän systeemin potilaita helventavalle asenteelle, ei pelota, koska "hehän ovat aina oikeassa ja potilas ei itse tiedä mitään". Tämä on liian monen pitkäaikaissairaan kokemus.

Huumori tuo lohtua minulle uupumuksen ja kipujen kanssa. Saan ainakin nauraa lääkäreiden kankeille ja aikansa eläneille tavoille, tunteettomuudelle potilaiden edessä ja sille, kuinka pitkä perinne potilaiden esineellistäminen on, kun katson tanskalaista Sairaanhoito-opisto sarjaa, jossa kuvataan 1950-luvun sairaalaelämää ja henkilökunnan suhteita. 

Mutta näkevätkö nykypäivän lääkärit yhteyttä? Eivät ilmeisesti ainakaan Kelan ja työeläkeyhtiöiden lääkärit esineellistäessään ihmisiä omiksi pelinappuloikseen. Jos itse on siinä oravanpyörässä, niin hyväsydämiselläkään lääkärillä ei ole kai edes aikaa oman sydämen kuuntelulle...

Vai olisiko aikaa kuitenkin, jos ottaisi itse vastuun omasta ajankäytöstään, kun siihen kerran on varaa...? Alle 1000 €:lla kuukaudessa pitkään eläneen Kelan pitkäaikaissairaan asiakkaan näkökulmasta lääkärillä olisi vara mihin vaan, jos olisi tahtoa.